Lomalla viimeinkin, voin ottaa iisimmin / seuraavat kaksi viikkoa, matkin Naantalin aurinkoo

Viimeinen päivä suomalaisessa koulussa. Olo on ihmettyneen haikea. Astuin ensimmäisen kerran nykyisen kouluni pihalle noin kahdeksan vuotta sitten - ja sen jälkeen olenkin viettänyt viisi päivää viikossa tuon rakennusrykelmän tiloissa. Tänään istuin viimeistä kertaa auditorion tiloissa tekemässä koetta. Kirjoitin Kuuban kriisistä ja maailmansodista, mutta ajatukseni harhailivat jossain ihan muualla.

Perjantaina käyn vielä tekemässä viimeisen matematiikan kokeen. Motivaatio opiskeluun on aika lailla minimissään, mutta ainakin tähän asti koeviikko on kuitenkin sujunut kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Elämä Suomessa sujuu suurinpiirtein niinkuin aiemminkin, mutta paperitöitä on reippaasti enemmän kuin aikaisemmin. Kouluun hyväksymisen seurauksena haen viisumia (ja auta armias en osaa täyttää noita papereita mutta oh well whatever), haen lääkärintodistusta, hankin rokotteita, täytän lupalappuja, kalastelen vanhemmilta allekirjoituksia, hankin passikuvia, kopioin sikana papereita, tulostan sikana papereita, skannaan sikana papereita, lähetän sikana papereita. Sitä rataa. You get the point. 

Sinänsä harmittaa, etten osallistu viimeisiin päättäjäisiini, mutta se olkoon vain pieni miinus kesän aloitukseen. Ensi viikolla tieni vie (tai no, lentokone vie) Saksaan, Berliiniin! Mulla ei oikeasti ole tänä kesänä kauheasti kirjoitettavaa tähän blogiin, koska yleisesti ajatellen mun UWC-kokemus alkaa vasta ensi syksynä. Mun on välillä vaikea keksiä kirjoitettavaa, koska tuntuu, että kaikki on jo sanottu. Tai sitten en vain muista asiaani. Hupsista. Enivei, jos joskus tulee postausideoita tai kysyttävää, niin kommenttiboksi on alapuolella! Mun lukijat on aina olleet hiljaista sorttia, joten välillä on ihan mukava kuulla kommenttia. 

Berliinin jälkeen suuntaan Helsinkiin (wau, kotimaanmatkailua) UWC-kesätapaamiseen, joka on siis meille ensimmäisen vuoden stipendiaateille pakollinen. Tämän jälkeen aika kuluukin papereita täytellessä ja lähetellessä - ja stressatessa, ehtivätkö nämä ja nuo ja nämä paperit perille. Heinäkuun puolestaan vietän töiden parissa, ja sitten onkin elokuu. 

Ja sitten onkin syyskuu. 

Ja sit mä oon jo Hongkongissa. 

Hui.