LPC-elämän aakkoset #3

Siitä on jo aikaa, kun viimeksi selostin LPC:n aakkosista, joten näin viimeisen lomapäivän kunniaksi ajattelin vääntää tämänkin postauksen edestä. Edelliset osat voitte lukea täältä ja täältä. Tämän postauksen myötä huomaatte varmasti, että aakkoset loppuvat kesken - toisin sanoen tämä "postaussarja" päättyy tähän osaan. Jos haluatte, että teen vastaavan sarjan Hongkongista kaupunkina (eli hieman suuremmassa mittakaavassa), kommentoikaa tai pistäkää sähköpostia ja teen parhaani!

T - tutor groups

Meillä sana "tuutori" ei ole ihan sama asia kuin suomalaisissa yliopistoissa. Kuten olen tainnut aikaisemmin mainita, suuri osa koulun opettajista asuu kanssamme samassa asuntolassa. Jokaisessa asuntolarakennuksessa asuu keskimäärin viisi tai kuusi opettajaa perheineen. Näillä opettajilla on jokaisella oma tuutoriryhmä eli tutor group, johon kuuluu keskimäärin kymmenen oppilasta eri puolilta maailmaa ja molemmista vuosiluokista. Tuutorin tehtävänä on tavata ryhmäänsä vähintään kerran kolmessa viikossa, yleensä keskiviikkoiltaisin. Tuutori katsoo ryhmänsä perään, varmistaa että kaikki on kunnossa, puhuu koulusta, vastaa oppilaan asioista ja auttaa ongelmissa. Tuutorin kanssa käydään syömässä, kahvilla, katsotaan elokuvia - riippuen paljon opettajasta, jonka tuutoriryhmään satut kuulumaan. 

Mun tuutoriryhmää johtaa meidän espanjanopettaja Jesus, jonka aksenttia on ainakin alkukuukausina äärettömän vaikea ymmärtää. Ryhmään kuuluu mun lisäksi ykkösistä Animam (Etelä-Sudan), Arthur (Brasilia), Jordan (Australia/Hong Kong) ja Tony (Hong Kong) ja kakkosista Vincent (Itävalta), Arthur (Hong Kong), Alys (Hong Kong), Tania (Itä-Timor) sekä Roshni (Hong Kong/ Intia). Kakkosblockissa (eli mun asuntolassa) myös buddyt jaetaan omasta tuutoriryhmästä. Buddy on siis kakkosvuotinen, jollaisen jokainen ykkösvuotinen saa kouluun astuessaan. Buddyn tehtävänä on toimia avustavana ihmisenä, jolle voi vaikkapa mennä puhumaan tai joka voi tukea koulussa. Mun buddy on Roshni, ja vaikka me ei tuutoriryhmän tapaamisten ulkopuolella juuri tavata, niin oman buddyn olemassaolo on silti mukavaa.

Meidän tuutoriryhmä on omalla tavallaan spesiaali: useimmiten tuutoritapaamiset keskittyvät läheiseen Starbucksiin (mistä tulikin mieleen, lähimmälle metroasemalle avattiin juuri Starbucks...) tai jonnekin päin Ma On Shania (toisiksi lähin metropysäkki). Kerran olemme käyneet Tsim Sha Tsuissa (yksi Hongkongin kiireisimmistä alueista) ja Sai Kungissa (hieman eurooppalaistyylinen rauhallinen kaupunginosa) - molemmilla kerroilla pitsalla. Kertoo jotain meidän ryhmästä. Se täytyy kyllä myöntää, että varsinkin näin kevätlukukauden aikana olemme lähentyneet ryhmänä valtavasti, mikä on älyttömän mahtavaa (jee).

Selfie with Jesus, our lord and saviour ♥ Kuvassa siis Jesus, Tony (HK), Jordan (Australia/HK), Animam (Etelä-Sudan), Tania (Itä-Timor), Roshni (HK/Intia), Arthur (HK), Alys (HK), minä, Arthur (Brasilia) ja Vincent (Itävalta).

U - urheilu

Urheilu LPC:ssä on oikeastaan jokaisen omalla vastuulla ja omasta motivaatiosta riippuen ihmiset tekevät eri asioita, jotkut eivät mitään. Se täytyy kuitenkin mainita, että IB:n puolesta tutkintoon kuuluu CAS-toiminta ja sen mukana Action. Jokaisella oppilaalla on siis jokin urheiluun viittaava harrastus, jonka parissa he liikkuvat joka viikko. Se voi olla tanssia kuten latinotanssia (kuten minulla), eteläaasialaista tanssia, lohikäärmetanssia tai leijonatanssia, se voi olla koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa, soutamista, lohikäärmeveneilyä... Vaihtoehtoja riittää.

Omalla ajallaan urheilu hoituu myös lenkkeilemällä tai vaeltamalla Hongkongin upeissa maisemissa (läheinen Ma On Shanin vuori on kuuleman mukaan upea kohde, joskin se on multa vielä kokematta) tai sitten ihan vain kuntosalilla. Hongkong on kukkuloiden ja mäkien määrän takia täynnä portaita (erityisesti kampusalueella ja koulurakennuksessa niitä riittää), joten sinänsä urheilulta ei voi välttyä arkipäivänäkään...

V - virkistyspäivät

Suomessa nämä tunnettaisiin virkistyspäivinä, meillä ne tunnetaan nimellä CoP eli change of pace (vauhdinmuutos) ja tähän mennessä meillä on ollut niitä neljä kappaletta (ja kaksi vielä edessä). Virkistyspäivinä ei siis ole koulua, vaan toimitaan jonkin tietyn teeman mukaisesti. Meidän ensimmäinen virkistyspäivä lokakuussa oli Block Activity eli asuntola-aktiviteetit, jolloin jokainen asuntola päätti kohteen ja tekemisen päiväksi. Kakkosasuntola lähti päiväksi Cheung Chaulle, läheiselle Hongkongin saarelle, pelaamaan rantapelejä, uimaan ja nauttimaan katuruokaa. Toinen virkistyspäivä oli aiheesta seksi (ihan kuin en koskaan olisi terveystiedon tunneilla käynyt...), kolmas sustainability (eli miten käytämme luontoa säästäväisesti) ja neljäs peace (rauha), jolloin teimme erilaisia aktiviteetteja joissa keskustelimme konflikteista ja yritimme simulaatioiden avulla purkaa konflikteja.

W - Wi-Fi

Internet, oi ihana Internet! Vaikka meille koulun puolesta Wi-Fi yhteys tarjotaan (ja ihan hyvä sellainen), on sen toiminta jokavuotisen debaatin alla. Koulun johto nimittäin ajattelee, että netti on parasta katkaista yöksi jotta oppilaat "nukkuvat terveelliset 8 tuntia". Arkipäivisin netti katkeaa nykyisin puoli kahdeltatoista ja palaa takaisin seuraavana aamuna puoli seitsemältä. On mielenkiintoista, miten Internetin katkeaminen aiheuttaa niin paljon raivoa - mutta niin se vain tekee, myös allekirjoittaneessa. Internet Ban tai opettajien poliittisesti korrektimpi Internet Break on päiviemme murhe (varsinkin kun se sattuu katkaisemaan skypekeskustelun tai tiedoston tallentamisen). 

Selfie perjantain ilotulituksilta: Diana (Bolivia), Magnus (Norja), Farhan (Bangladesh), Tegan (UK), Teganin veli, Gaia (Israel), Abdülhamid (Turkki), minä ja Simran (USA/Intia)

X - x ja y ja matematiikan muut pulmat

IB tarjoaa matematiikkaa neljällä eri tasolla: Mathematical Studies SL (vastaa suomen kansallisen lyhyttä), Math SL (vastaa suomen kansallisen pitkää), Math HL (menee kansallisen pitkää pidemmälle, hui) ja Further Maths (joka on karmea spesiaaliohjelma superlahjakkaille matemaatikoille, HUI). Hongkongilaisten keskuudessa ainakin mä huomasin nopeasti että mun entinen suomen kansallisen pitkän talentti katoaa nopeasti ihmisjoukkoihin ja varsinkin kun asiat eivät olleet mulle tuttuja (opetussuunnitelmien erilaisuudesta johtuen), mun kohtalo oli vaihtaa Studiesiin. Ja täytyy myöntää, että mun elämä on paljon ihanampaa näinä päivinä, heh. 

Y - yksinäisyys ja muut ongelmat

Suurella osalla oppilaista esiintyy jonkinlaisia ongelmia jossain vaiheessa kaksivuotista taivaltaan. Toisilla ne iskevät ensimmäisen lukukauden aikana (kuten allekirjoittaneella), toisilla vasta toisena vuotena, joillakin ei varsinaisesti koskaan. Omille kavereille on aina hyvä puhua, niin kotona kuin Hongkongissakin. Sen lisäksi oppilaiden joukossa on koulupsykologin kouluttamia Peer Supporters eli tietynlaisia oppilasauttajia, joille voi mennä puhumaan. Heillä on tietynlainen vaitiolovelvollisuus, eli kerrotuista asioista he eivät saa kertoa ilman lupaa ja silloinkin vain koulupsykologille. Sen lisäksi oppilas voi mennä puhumaan oppilashyvinvoinnin vastaavalle (Michele) ja koulupsykologille (Jan). 

Z - zzz

Ahh, nukkuminen. LPC:ssä nukkumisesta tulee entistä tärkeämpää, kun aikaa ei riitä tarpeeksi (edes) siihen. Muutenkin aika on tiukilla, ja seitsemän aamuina herääminen on karmeaa. Nyyh. 

Hei, tässä tämän postaussarjan päätös! Jos haluatte mun tekevän uuden Hongkongista, kertokaa toki. Ensi kertaan!

IB gives procrastination a whole new meaning

Eletään lomaviikon toisiksiviimeistä päivää ja mä olen pulassa. Suomen preliminäärit alkavat ensi viikolla, mulla on kaks koetta ja yks suullinen koe. Pari kirjaa pitäis lukea uudestaan, tehdä miljoonat muistiinpanot ja muutama analyysi. Ja siinä vasta suomen tehtävät: englannin analyysi on tekemättä, matematiikan tutkielman data pitäisi koota taulukkoon, teatterin päiväkirja pitäisi päivittää ja kuviksen deadline lähestyy. Kannattaa tosiaan jättää kaikki viimeiseen päivään. Mä en ole koskaan ollut erityisen suuri asioiden lykkääjä, tai ainakaan en ole kokenut asiaa niin. Okei, olen jättänyt asiat aina viimeiseen iltaan, mutta olen aina tiennyt saavani ne tehtyä. Suomen lukiossa siinä ei ole niin ongelmaa, kun tunneilla kuuntelemalla kaikesta selviää yhdessä illassa. Mulla on aina ollut tieto, että tulen selviämään tehtävistä, joten niistä ei tarvitse stressata. Ja sitten tuli IB ja kaikki romahti. 

Mut hei, oli mulla asiaakin! Loman päätteeksi kävin eilen katsomassa ilotulituksia Hongkongin keskustassa Kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi. Ihmisjoukko oli valtava, porukka juoksi minne sattuu, poliisi sulki teitä ja aitasi katuja, ihmiset hyppivät narujen yli ja talloivat kukkapenkkejä - en ole koskaan nähnyt Hongkongia yhtä hysteerisenä. 

Mutta oli se sen arvoista ehdottomasti! Kauneimmat ilotulitukset, jotka olen koskaan nähnyt, eli Hongkong ei tosiaan säästele sitten yhtään mitä ilotulituksiin tulee. Mun oli tarkoitus mennä katsomaan Hongkongin kuuluisia tulituksia viime syksynä Kiinan kansallispäivänä, mutta protestien takia tulitukset peruttiin. Se täytyy kyllä myöntää, että valtava määrä saasteita ja savua tästä showsta jäi jälkeensä, ja ympäristöystävällistähän tämä ei ole missään nimessä. Mutta kaunista se on, oikeasti. 

PARADISE CITY - MACAO

Kung Hei Fat Choi! Siihen jääkin mun kantoonintaidot kiinalaiseen uuteenvuoteen liittyen. Kiinalaisen uudenvuoden mukana tuli myös loma, eli meikäläinen viettää viikon kestävää vapautta kahleista nimeltä koulu. Periaatteessa mun pitäisi olla tekemässä suomen tehtäviä, mutta jos jätetään se toistaiseksi syrjään ja murehditaan siitä sitten viikon kuluttua kun suomen preliminäärit jyräävät päälle ja kaikki on tekemättä. 

Iloisemmalla nuotilla jatkaen täytyy myöntää, että loma tuo aina omat ilonsa elämään. Vaikka viikon täydellinen laiskottelu kuulostaakin mahtavalta, päätin että loman aikana etsin uusia alueita, koen jotain uutta, käyn paikallisessa perheessä - ja matkustan Macaolle. Maanantaiaamuna nousin sängystä aamuviideltä, keitin nuudeleita (Indomie, pikanuudeleiden aatelia, oikeasti), raahauduin ulos portista ennen seitsemää muutaman kaverin kanssa ja seikkailin Macaolle. Mission accomplished.

Ennen kuin lisään tähän postaukseen miljoona kuvaa (kyllä, toimin paparazzina kerrankin) kyseisestä matkasta, ajattelin antaa hieman lisätietoa kyseisestä kaupungista. En tiedä minkä verran olette tietoisia kyseisen mestan historiasta ja kulttuurista, mutta käydään läpi perustiedot. Macao (澳門) on Kiinan erityishallintoalue aivan kuten Hongkong. Heillä on siis oma hallinto, mutta he toimivat Kiinan alaisuudessa. Macaosta tekee erityisen mielenkiintoisen sen hyvin värikäs eurooppalainen historia. Siinä missä Hongkong oli pitkään Iso-Britannian alaisuudessa, Macao oli vuosisatojen ajan Portugalin siirtokunta. Portugali valloitti Macaon vuonna 1557 ja aina vuoteen 1999 asti se toimi lähinnä Portugalin kauppasatamana. 

Eurooppalaisen historiansa takia Macaon toinen virallinen kieli on portugali (kantooninkiinan lisäksi). Erityisesti Macaon historiallinen keskus on täynnä eurooppalaistyylisiä rakennuksia, jotka seisovat sulassa sovussa kiinalaistyylisten kerrostalojen vieressä. Väkiluvultaan Macao on melko pieni, vain hieman yli puolen miljoonan asukkaan kaupunki. Väkiluvustaan ja asukkaistaan johtuen Macaolla onkin erittäin korkea HDI ja BKT. Valuuttana toimii Macaon pataca, mutta sijainnistaan johtuen Macaolla voi maksaa myös Hongkongin dollareilla tai Kiinan Renminbeillä (tosin kurssi voi olla huono, joten kannattaa pitää varansa). Tulonsa Macao saa pääasiassa matkailusta ja kasinoista, joista se on erityisen tunnettu. Leikkimielisesti Macaota voisi nimittää Aasian Las Vegasiksi, joka sattumoisin sattuu olemaan Portugali numero kaksi ja joka sijaitsee Kiinassa. Jo tästä kuvauksesta voitanee myöntää, että kyseessä on melkoinen sulatusuuni. 

Minä, Elise (Iso-Britannia), Nuno (Portugali), Malena (Espanja), Houssam (Marokko) ja Jasen (Singapore/Hong Kong)

Huh, siinä olikin riittävästi taustatietoja tähän postaukseen. Mun osalta tarina alkaa siis maanantaiaamusta, kun hyppäsin Hongkongin keskustasta lautan kyytiin ja seikkailin Macaolle. Matkaa vesiteitse Hongkongista Macaolle on reipas 60 kilometriä, mikä ei näin lappilaisen näkökulmasta ole yhtään mitään. Nopeimmillaan matka taittuu vajaassa tunnissa, meillä siihen meni hieman reipas tunti ja yhdensuuntaisen matkan hinta oli 160-180HKD (eli alle 20€). Matkaan mä lähdin mun viiden kaverin kanssa - Elisen (Iso-Britannia), Nunon (Portugali), Malenan (Espanja), Houssamin (Marokko) ja Jasenin (Singapore/HK) kanssa. 

Tällaisessa seurassa täytyy myöntää, että kyllä kannatti. Tällaisina hetkinä sitä muistaa, minkä takia vuosi sitten istuin koneen ääressä kirjoittamassa hakemustani. Vaikka multa jäi väliin mahdollisuus kokea elämä wanhana, kokea penkkarit tai mitkään muut suomalaiset lukiokokemukset, niin kyllä kannatti. Eikä edes harmita, päinvastoin. Imagine Dragonsien It's Timea popittaessa muutama lause jää päähän. "I don't ever wanna leave this town / 'Cause after all / This city never sleeps at night". Kaupunki ei tosiaan nuku, ei Hongkong eikä Macao. Syvällisesti pohtien täytyy myöntää, että näin toisen lukukauden edetessä en enää edes ymmärrä, miksi käytin ensimmäisen lukukauden murehtimalla asioita, joihin en voi vaikuttaa. Mä alan viimein huomata, miten kaunista elämä täällä on. Tottakai jokapäiväiset pulmat aiheuttavat edelleen päänvaivaa, mutta todellisuudessa kokemus jää reippaasti plussan puolelle. Voin viimein sanoa lähentyneeni paljon kämppisteni kanssa, vaikka ennen vaihdoimme vain pari sanaa. Voin sanoa viihtyväni koulussa paremmin. Voin sanoa kielitaitoni parantuneen noin 150% - vaikka tulinkin tänne jo valmiiksi hyvällä englannilla. Olen oppinut kiertämään ongelmia, löytämään uusia keinoja. Olen oppinut, että kaikesta ei pääse luovuttamalla. Ja ennen kaikkea olen oppinut, miten kaunista elämä on, kun yhdistetään kymmeniä eri kulttuureja ja satoja eri ihmisiä. Tottakai mua edelleen ärsyttää, kun kiinalaiset lapset juoksevat päälle kun vanhemmat eivät osaa katsoa perään tai kun mummot jyrää kärryillään päälle tai kun kiinalaiset eivät osaa odottaa kohteliaasti, mutta kulttuurieroja löytyy aina. Kysymys on siinä, osaatko katsoa niiden lävitse. 

Henkilökohtaisesti inhoan ajoittain ihmispaljoutta, ainaista kiirettä ja jatkuvaa melua. Samalla rakastan eloisuutta, energiaa ja eksoottisuutta. Jokaisella asialla on puolensa, ja joskus kestää aikaa huomata se. Tiedän kulkevani jossain kaukana sivuraiteilla tällä hetkellä, mutta kun nyt aiheessa ollaan, niin mainittakoon, että mä voin viimein sanoa olevani sopeutunut. Siinä kesti puoli vuotta, paljon kyyneleitä, vielä enemmän masentuneita hetkiä ja koti-ikävää. Viimeinen piikki oli paluu joululomalta, kun romahdin sängylleni ja vannoin palaavani kotiin saman tien. Ja sitten, kuin maagisesti, se meni ohi. Se on poissa: koti-ikävä, suru, masennus, katumus, huono olo. Mulla kesti puoli vuotta oppia, että en voi tukeutua muihin. Mulla kesti puoli vuotta tajuta, että tästä mun pitää selvitä yksin - niin kaverit täällä kuin Suomessakaan eivät voi hypätä mun kenkiini sataprosenttisesti. Itsesääli ei auta mitään. 

Ja takaisin raiteille! Yksi ihan hauska yksityiskohta on meidän kuuden henkilön taitamat kielet: suomi, ruotsi, saksa, kantooninkiina, espanja, portugali, ranska, englanti, hollanti, arabia - näin muutaman mainitakseni. Kaikki Macaon (kaksi) virallista kieltä olivat ainakin taskussa, joten eksymisestä ei niinkään ollut pelkoa. 

Yhdeksäntoista aika raskaan tunnin juoksentelun jälkeen takana oli järkyttävän paljon ympäriinsä seikkailemista, paljon maisemia, upeita hetkiä, pari kirkkoa, krypta, parit rauniot, helkkarin vanhan kirkon rauniot, hyvää (ja kallista) portugalilaista ruokaa, tykkejä, ihania ihmisiä, miljoona kuvaa, paljon naurua ja ihmettelyä. Erityisesti näin kiinalaisen uudenvuoden aikaan Macao on melkoisen jännittävä yhdistelmä Aasiaa ja Eurooppaa, ja täytyy myöntää että ajoittain tunsin oloni hieman oudoksi. Eurooppalaistyyliset katulamput ja kiinalaiset lyhdyt, ikivanhat kirkkojen rauniot ja hehkuvat uudenvuodenkoristeet. Kuin olisi eurooppalaisessa kaupungissa, mutta ei kuitenkaan. Hetken aikaa sitä kuvittelisi olevansa oikeasti Portugalissa, mutta sitten sitä erehtyy katsomaan ylös ja huomaa ikkunasta roikkuvat vaatteet - kiinalaisilla kun on tapana kuivata vaatteensa ikkunalaudoilla (on the sidenote, joku älykkö koulumme vieressä kuivaa vaatteensa jalkakäytävän kaiteilla, kivat alushousut ja sitä rataa). 

Kasinoille mun ikäni ei ihan riitä, joten sitä osaa Macaosta en päässyt kokemaan. Ilma oli sumea ja saasteinen, joten Macaon tornillekaan emme lähteneet seikkailemaan. Suomalaisella passilla maahan pääsee 90 päiväksi vapaasti, joten ehdottomasti kannattaa visitoida! Tutkittavaa riittää varmasti ainakin pariksi päiväksi (kokoa kun Macaolla ei kauheasti ole), ja visiitin voi helposti mahduttaa vaikkapa Hongkongin matkaan, Macaosta kuitenkin saa aika paljon irti päivässä. En tiedä Macaosta muina vuodenaikoina, mutta kiinalaisen uudenvuoden aikaan ehdottomasti suosittelen, sillä nk. uusi silaus kiinalaisuutta tuo aivan uudet mausteet koko paikkaan. Sää on miellyttävän lämmin, noin parikymmentä astetta, eivätkä kuumat helteet polta turisteja vielä hetkeen. 

Tässä tekstissä ei varmaan ollut mitään järkeä, mutta nauttikaa nyt ainakin kuvista jos ei muuten ollut tolkkua. Mä suunnistan tässä katsomaan lisää Housea (addiktio meneillään). Huomenna menen paikallisen ystäväni perheen luokse illalliselle ja loppuviikko mun pitäisi viettää suomen tehtävien parissa. 

Hyvää uuttavuotta ja tulevaa vuohen/lampaan vuotta (kukaan ei oikein tunnu tietävän mikä se varsinaisesti on) ja nähdään ensi vuonna! (heh, see what I did there?)

Robottikävelyä - vai ehkä sittenkin vain kiinalaista jalkahierontaa?

Mukulakivikadut ♥ mulla ehtikin olla jo ikävä

Aika söpöä, vaikka itse sanonkin

Pakollinen turistikuva raunioiden keskellä. Ruins of St Paul's löytyy muuten UNESCOn maailmanperintöluettelosta, enkä ihmettele, onhan tuo komea ilmestys kaukaa 1500-luvulta.

Niin ne vaatteet...

Once upon a time there was a Wish Tree...

Chinese Cultural Evening '15

Pitkästä aikaa videonpätkää elämästäni LPC:ssä. Syynä tähän oikeastaan ainoastaan se, että satuin vetämään kameran esiin viime viikonloppuna kiinalaisessa kulttuuri-illassa. Päämääräisesti kuvasin lähinnä illan jännittävintä osuutta eli dragon dancea, mutta videossa vilahtaa myös lion dance ja muutama muu hyvin mielenkiintoinen kulttuurimuoto. Oli hienoa päästä todistamaan näin mahtavaa showta! Sen enempää selittämättä, ensi kertaan~