PARADISE CITY - MACAO

Kung Hei Fat Choi! Siihen jääkin mun kantoonintaidot kiinalaiseen uuteenvuoteen liittyen. Kiinalaisen uudenvuoden mukana tuli myös loma, eli meikäläinen viettää viikon kestävää vapautta kahleista nimeltä koulu. Periaatteessa mun pitäisi olla tekemässä suomen tehtäviä, mutta jos jätetään se toistaiseksi syrjään ja murehditaan siitä sitten viikon kuluttua kun suomen preliminäärit jyräävät päälle ja kaikki on tekemättä. 

Iloisemmalla nuotilla jatkaen täytyy myöntää, että loma tuo aina omat ilonsa elämään. Vaikka viikon täydellinen laiskottelu kuulostaakin mahtavalta, päätin että loman aikana etsin uusia alueita, koen jotain uutta, käyn paikallisessa perheessä - ja matkustan Macaolle. Maanantaiaamuna nousin sängystä aamuviideltä, keitin nuudeleita (Indomie, pikanuudeleiden aatelia, oikeasti), raahauduin ulos portista ennen seitsemää muutaman kaverin kanssa ja seikkailin Macaolle. Mission accomplished.

Ennen kuin lisään tähän postaukseen miljoona kuvaa (kyllä, toimin paparazzina kerrankin) kyseisestä matkasta, ajattelin antaa hieman lisätietoa kyseisestä kaupungista. En tiedä minkä verran olette tietoisia kyseisen mestan historiasta ja kulttuurista, mutta käydään läpi perustiedot. Macao (澳門) on Kiinan erityishallintoalue aivan kuten Hongkong. Heillä on siis oma hallinto, mutta he toimivat Kiinan alaisuudessa. Macaosta tekee erityisen mielenkiintoisen sen hyvin värikäs eurooppalainen historia. Siinä missä Hongkong oli pitkään Iso-Britannian alaisuudessa, Macao oli vuosisatojen ajan Portugalin siirtokunta. Portugali valloitti Macaon vuonna 1557 ja aina vuoteen 1999 asti se toimi lähinnä Portugalin kauppasatamana. 

Eurooppalaisen historiansa takia Macaon toinen virallinen kieli on portugali (kantooninkiinan lisäksi). Erityisesti Macaon historiallinen keskus on täynnä eurooppalaistyylisiä rakennuksia, jotka seisovat sulassa sovussa kiinalaistyylisten kerrostalojen vieressä. Väkiluvultaan Macao on melko pieni, vain hieman yli puolen miljoonan asukkaan kaupunki. Väkiluvustaan ja asukkaistaan johtuen Macaolla onkin erittäin korkea HDI ja BKT. Valuuttana toimii Macaon pataca, mutta sijainnistaan johtuen Macaolla voi maksaa myös Hongkongin dollareilla tai Kiinan Renminbeillä (tosin kurssi voi olla huono, joten kannattaa pitää varansa). Tulonsa Macao saa pääasiassa matkailusta ja kasinoista, joista se on erityisen tunnettu. Leikkimielisesti Macaota voisi nimittää Aasian Las Vegasiksi, joka sattumoisin sattuu olemaan Portugali numero kaksi ja joka sijaitsee Kiinassa. Jo tästä kuvauksesta voitanee myöntää, että kyseessä on melkoinen sulatusuuni. 

Minä, Elise (Iso-Britannia), Nuno (Portugali), Malena (Espanja), Houssam (Marokko) ja Jasen (Singapore/Hong Kong)

Huh, siinä olikin riittävästi taustatietoja tähän postaukseen. Mun osalta tarina alkaa siis maanantaiaamusta, kun hyppäsin Hongkongin keskustasta lautan kyytiin ja seikkailin Macaolle. Matkaa vesiteitse Hongkongista Macaolle on reipas 60 kilometriä, mikä ei näin lappilaisen näkökulmasta ole yhtään mitään. Nopeimmillaan matka taittuu vajaassa tunnissa, meillä siihen meni hieman reipas tunti ja yhdensuuntaisen matkan hinta oli 160-180HKD (eli alle 20€). Matkaan mä lähdin mun viiden kaverin kanssa - Elisen (Iso-Britannia), Nunon (Portugali), Malenan (Espanja), Houssamin (Marokko) ja Jasenin (Singapore/HK) kanssa. 

Tällaisessa seurassa täytyy myöntää, että kyllä kannatti. Tällaisina hetkinä sitä muistaa, minkä takia vuosi sitten istuin koneen ääressä kirjoittamassa hakemustani. Vaikka multa jäi väliin mahdollisuus kokea elämä wanhana, kokea penkkarit tai mitkään muut suomalaiset lukiokokemukset, niin kyllä kannatti. Eikä edes harmita, päinvastoin. Imagine Dragonsien It's Timea popittaessa muutama lause jää päähän. "I don't ever wanna leave this town / 'Cause after all / This city never sleeps at night". Kaupunki ei tosiaan nuku, ei Hongkong eikä Macao. Syvällisesti pohtien täytyy myöntää, että näin toisen lukukauden edetessä en enää edes ymmärrä, miksi käytin ensimmäisen lukukauden murehtimalla asioita, joihin en voi vaikuttaa. Mä alan viimein huomata, miten kaunista elämä täällä on. Tottakai jokapäiväiset pulmat aiheuttavat edelleen päänvaivaa, mutta todellisuudessa kokemus jää reippaasti plussan puolelle. Voin viimein sanoa lähentyneeni paljon kämppisteni kanssa, vaikka ennen vaihdoimme vain pari sanaa. Voin sanoa viihtyväni koulussa paremmin. Voin sanoa kielitaitoni parantuneen noin 150% - vaikka tulinkin tänne jo valmiiksi hyvällä englannilla. Olen oppinut kiertämään ongelmia, löytämään uusia keinoja. Olen oppinut, että kaikesta ei pääse luovuttamalla. Ja ennen kaikkea olen oppinut, miten kaunista elämä on, kun yhdistetään kymmeniä eri kulttuureja ja satoja eri ihmisiä. Tottakai mua edelleen ärsyttää, kun kiinalaiset lapset juoksevat päälle kun vanhemmat eivät osaa katsoa perään tai kun mummot jyrää kärryillään päälle tai kun kiinalaiset eivät osaa odottaa kohteliaasti, mutta kulttuurieroja löytyy aina. Kysymys on siinä, osaatko katsoa niiden lävitse. 

Henkilökohtaisesti inhoan ajoittain ihmispaljoutta, ainaista kiirettä ja jatkuvaa melua. Samalla rakastan eloisuutta, energiaa ja eksoottisuutta. Jokaisella asialla on puolensa, ja joskus kestää aikaa huomata se. Tiedän kulkevani jossain kaukana sivuraiteilla tällä hetkellä, mutta kun nyt aiheessa ollaan, niin mainittakoon, että mä voin viimein sanoa olevani sopeutunut. Siinä kesti puoli vuotta, paljon kyyneleitä, vielä enemmän masentuneita hetkiä ja koti-ikävää. Viimeinen piikki oli paluu joululomalta, kun romahdin sängylleni ja vannoin palaavani kotiin saman tien. Ja sitten, kuin maagisesti, se meni ohi. Se on poissa: koti-ikävä, suru, masennus, katumus, huono olo. Mulla kesti puoli vuotta oppia, että en voi tukeutua muihin. Mulla kesti puoli vuotta tajuta, että tästä mun pitää selvitä yksin - niin kaverit täällä kuin Suomessakaan eivät voi hypätä mun kenkiini sataprosenttisesti. Itsesääli ei auta mitään. 

Ja takaisin raiteille! Yksi ihan hauska yksityiskohta on meidän kuuden henkilön taitamat kielet: suomi, ruotsi, saksa, kantooninkiina, espanja, portugali, ranska, englanti, hollanti, arabia - näin muutaman mainitakseni. Kaikki Macaon (kaksi) virallista kieltä olivat ainakin taskussa, joten eksymisestä ei niinkään ollut pelkoa. 

Yhdeksäntoista aika raskaan tunnin juoksentelun jälkeen takana oli järkyttävän paljon ympäriinsä seikkailemista, paljon maisemia, upeita hetkiä, pari kirkkoa, krypta, parit rauniot, helkkarin vanhan kirkon rauniot, hyvää (ja kallista) portugalilaista ruokaa, tykkejä, ihania ihmisiä, miljoona kuvaa, paljon naurua ja ihmettelyä. Erityisesti näin kiinalaisen uudenvuoden aikaan Macao on melkoisen jännittävä yhdistelmä Aasiaa ja Eurooppaa, ja täytyy myöntää että ajoittain tunsin oloni hieman oudoksi. Eurooppalaistyyliset katulamput ja kiinalaiset lyhdyt, ikivanhat kirkkojen rauniot ja hehkuvat uudenvuodenkoristeet. Kuin olisi eurooppalaisessa kaupungissa, mutta ei kuitenkaan. Hetken aikaa sitä kuvittelisi olevansa oikeasti Portugalissa, mutta sitten sitä erehtyy katsomaan ylös ja huomaa ikkunasta roikkuvat vaatteet - kiinalaisilla kun on tapana kuivata vaatteensa ikkunalaudoilla (on the sidenote, joku älykkö koulumme vieressä kuivaa vaatteensa jalkakäytävän kaiteilla, kivat alushousut ja sitä rataa). 

Kasinoille mun ikäni ei ihan riitä, joten sitä osaa Macaosta en päässyt kokemaan. Ilma oli sumea ja saasteinen, joten Macaon tornillekaan emme lähteneet seikkailemaan. Suomalaisella passilla maahan pääsee 90 päiväksi vapaasti, joten ehdottomasti kannattaa visitoida! Tutkittavaa riittää varmasti ainakin pariksi päiväksi (kokoa kun Macaolla ei kauheasti ole), ja visiitin voi helposti mahduttaa vaikkapa Hongkongin matkaan, Macaosta kuitenkin saa aika paljon irti päivässä. En tiedä Macaosta muina vuodenaikoina, mutta kiinalaisen uudenvuoden aikaan ehdottomasti suosittelen, sillä nk. uusi silaus kiinalaisuutta tuo aivan uudet mausteet koko paikkaan. Sää on miellyttävän lämmin, noin parikymmentä astetta, eivätkä kuumat helteet polta turisteja vielä hetkeen. 

Tässä tekstissä ei varmaan ollut mitään järkeä, mutta nauttikaa nyt ainakin kuvista jos ei muuten ollut tolkkua. Mä suunnistan tässä katsomaan lisää Housea (addiktio meneillään). Huomenna menen paikallisen ystäväni perheen luokse illalliselle ja loppuviikko mun pitäisi viettää suomen tehtävien parissa. 

Hyvää uuttavuotta ja tulevaa vuohen/lampaan vuotta (kukaan ei oikein tunnu tietävän mikä se varsinaisesti on) ja nähdään ensi vuonna! (heh, see what I did there?)

Robottikävelyä - vai ehkä sittenkin vain kiinalaista jalkahierontaa?

Mukulakivikadut ♥ mulla ehtikin olla jo ikävä

Aika söpöä, vaikka itse sanonkin

Pakollinen turistikuva raunioiden keskellä. Ruins of St Paul's löytyy muuten UNESCOn maailmanperintöluettelosta, enkä ihmettele, onhan tuo komea ilmestys kaukaa 1500-luvulta.

Niin ne vaatteet...

Once upon a time there was a Wish Tree...