Jännittääkö?. Oikeesti, oon vastannut kyselyihin koko kesän ja vastannut, että ei jännitä. Tänään paikallisilla oppilailla oli kampuksella orientation day, jossa he kävivät läpi erilaisia asioita. Kotisohvalta on hyvä huomautella, mutta voi kuin minäkin olisin voinut olla jo paikalla (kiire kampukselle tai jotai)... Täydellistä turhautumista välttääkseni olen käyttänyt viimeiset päivät pakkaamalla. Suomen maisemat alkavat pikkuhiljaa tulla korvista ulos eivätkä päivät kulu läheskään yhtä nopeasti kuin toivoisin.
Oon aina tykännyt pakata - muuten musta ei järjestelmällisyyttä löydy tippaakaan, mutta pakkaaminen on oikeasti mukavaa. Pakkaamiseen liittyy kuitenkin aina tiettyjä ongelmia - varsinkin nyt, kun on tarkoitus pakata neljäksi kuukaudeksi yhden viikon sijaan.
Kuinka monta kenkäparia voi mahduttaa yhteen laukkuun ilman, että kyseinen laukku paina valtavasti? Ei kovin montaa, ja sekös mua harmittaa. Olen kenkäfriikki, rakastan kenkiä, kenkien ostamista, kenkien katselemista ja kenkiä yleensäkin (ironisesti kävelen kesät paljain jaloin, heh). On yllättävän vaikea päättää, kuinka monta kenkäparia on tarpeeksi. Ilmasto on erilainen, kelit erilaiset ja tarve erilainen jokaiselle parille. Tennarit, juhlakengät, korkokengät, nilkkurit, lenkkarit, sisäpelikengät, kumisaappaat... Mä olen pulassa.
Samalla tavalla tuskastelen mun farkkukokoelman kanssa - kuinka monta eri väristä paria voin ottaa mukaan maksamatta lisäkuluja? Ne on hei niin erilaisia: valkeat, mustat, violetit, pinkit, reikäiset - lopulta tosin onnistuin taistelemaan näiden määrän kahteen. Ainakin hetkeksi, heh.
Kuinka monta Fazerin suklaalevyä täytyy varata matkaan, jos niillä aikoo selvitä neljä kuukautta? Todellisuudessa aika monta, mutta onneksi pohjoismaiset kaupat pelaavat paikan päälläkin (saan suklaata, jes!) Mukaan täytyisi varata myös ruisleipää, Fazerin koko tuotantolinja (Tutti Frutti Chocot varsinkin), salmiakkia ja vielä lisää salmiakkia.
Kuinka asennoitua olemaan pakkaamatta kaikkia lämpimimpiä talvivaatteita talvea varten? On yllättävän vaikea sisäistää, että en tule tarvitsemaan mun talvitakkia koko vuoden aikana: Hongkongin kylmimmät ilmat pysyvät plussan puolella koko vuoden. On myös yllättävän vaikea sisäistää, että oikeastaan mun pitäis pärjätä parin hupparin kanssa koko vuoden. Hui.
Kuinka olla pakkaamatta kokonaista vaatekaappia mukaan? Pakkaamisen aikana mun sisällä herää melkoinen hamsteri: "Hei, tää paita on kyllä niin kiva.... En oo käyttänyt sitä varmaan puoleen vuoteen mutta voisin ottaa sen mukaan..." Joo ei. Vaate, jota ei ole käytetty kuukausiin, tuskin tulee käyttöön ulkomaillakaan. Varsinkin, kun tavaroilla on painorajoitus. Edelleen täytyy tosin huomauttaa, että tää ei ole vielä mitään verrattuna mun kenkähamstraamiseen (toivottavasti en kadu sitä myöhemmin...)
Kuinka arvioida matkalaukun painoa ilman vaakaa niin, että lisäkuluja ei tule? Vaikea tehtävä, kun silmämääräisesti on paha sanoa, mikä ylittää maagiset 23 kiloa ja mikä ei. Toistaiseksi toi laukku nousee vielä mun komeilla muskeleilla, joten ei se voi 23 kiloa ylittää. Ehkä.
12 päivää!


Onnea Hong Kongiin! Sitten kun oot perillä, niin postailethan silti niin usein kuin suinkin ehdit. Ja hei, matkalaukun painon saa mitattua näin: 1. Mittaa ensin oma painosi vaa`alla.
VastaaPoista2. Ota matkalaukku käteesi ja mittaa oma painosi uudelleen, mutta matkalaukun kanssa.
3. Tee pieni laskutoimitus: oma paino - oma paino matkalaukun kanssa. Ja tadaa! Siinä sulla on matkalaukun
paino selvilllä. Näin me ollaan punnittu meidän matkalaukut.
Ja ainiin! Noi sun uudet hiukset käy sulle tosi hyvin! :)
Kiitos! Postailen aina kun siihen on aikaa ja jaksamista, haha! :D Mulla ei valitettavasti ole edes normaalia vaakaa, joten siinä on pieni ongelmakohta (lisäkulut, täältä tullaan)
Poistamoikka! oon itekki hakemassa nyt uwc:n stipendiä ja stressaan jo mitä pitäisi hakulomakkeeseen kirjottaa että mut valittas:D jos sulla on jotain vinkkejä/ideoita mitä kannattas kirjottaa ni otan innolla vastaan! munkin ykköstoive on hongkong, toivottavasti vuoden päästä sielä nähtäis;)
VastaaPoistaHei! Koska jokainen hakemus on omanlaisensa, en voi yksityiskohtaisia ohjeita antaa. Sen sijaan vinkkejä voin aina heittää, ja tässä muutama mieleen tullut:
Poista1. Jo ennen hakuaikaa kannattaa valmistautua huolella. Lue tarkasti tietoa UWC:sta, ota selvää liikkeen tarkoituksista ja tavoitteista, samaistu, opi ja elä liikkeen ajatuksia jo ennen hakemuksen kirjoittamista. Tällä en tarkoita sitä, että pitäisi olla maailmanparantaja tai jokin erityinen guru, vaan että tiedät, mihin olet hakemassa. Tästä on myös hyötyä hakemisen yhteydessä - toimikunta näkee kyllä heti, onko hakija kiinnostunut asiasta vai ei.
2. Ole ajoissa liikkeellä! Itse aloitin hakemisen noin kuukausi ennen hakuaikaa suunnittelemalla lyhyesti omaelämäkertani - jokainen on kuitenkin erilainen, ja hakemuksen ehtii hyvin tehdä myös hakuajan puutteissa. Käytä hakemuksen tekemiseen aikaa - kirjoita, lue, korjaa, suunnittele. Ole rehellinen! Ihan kaikkea elämästään ei tarvitse kertoa, mutta tarkoituksena on päästää toimikunta mahdollisimman lähelle sinua - mieti siis jo etukäteen, kuka olet ihmisenä, mitä teet toteuttaaksesi arvojasi, millainen on juuri sinun tarinasi.
3. Rakasta hakemustasi! Jokainen hakija on erilainen, ja joukosta löytyy jos jonkinlaisia hakemuksia. Omasta hakemuksesta kannattaa kuitenkin pitää - jos vihaat omaa hakemustasi, tuskin toimikuntakaan sitä rakastaa.
4. Ole oma itsesi, ole avoin oppimaan uutta, ota hakeminen kokemuksena - ja usko itseesi, pääsit tai et.
Ja hei, onnea tulevaan hakuun! Ehkäpä nähdään ensi vuonna, kuka tietää!