Hyvää keskisyksyn juhlaa sinne Suomeenkin! Mulla oli eilen (viimein) ensimmäinen koulupäivä, mutta osuvasti tänään on kansallinen vapaapäivä. Keskisyksyn juhlan aikaan ihmiset kerääntyvät yhteen, tapaavat perhettään, syövät ulkona, sytyttävät lyhtyjä, tapaavat ihmisiä ja rukoilevat. Mun ensimmäisenä keskisyksyn juhlana
(kuulostaapa kamalalta näin suomennettuna, hyi) en vieraillut paikallisessa perheessä saati hankkinut yökylälupaa koululta, mutta ei se suinkaan estänyt hauskanpitoa. Päivän saldona on muutama ja taas muutama
kuukakku (makea pieni kiinalainen leivonnainen), erityisen loistava eksyminen kaupungilla kahden paikallisen oppilaan kanssa, mielenkiintoista festivaaliohjelmaa (6-vuotiaita lapsia hyppimässä narua lavalla darrabiisin tahdissa.
Juu.), muutama tikkari automaatista (päivän pelastus <3), kävelemistä, lisää eksymistä ja vielä lisää kävelemistä ympäriinsä.
 |
| Mid-Autumn festival! |
Orientaatioviikko on viimein takanapäin, ja rehellisesti sanoen täytyy myöntää, että kyseessä oli yksi pisimpiä viikkoja mun elämässä.
Korjaan: pisin viikko mun elämässä. Älyttömän raskasta täällä on ollut, mun energiatasot on nollassa ja ajoittain on vaikea pysyä tahdissa, mutta koulun alettua uskoisin, että fiilikset muuttuvat melko arkisiksi. Orientaatioviikon ohjelma oli paljolti juoksemista ympäriinsä erilaisilla asioilla, henkilökorttien, metrokorttien ja papereiden täyttämistä, esittelyjen kuuntelemista ja sen sellaista. Ohjelmaan kuului myös mm. Hongkongin "mysteerikiertue", eli käytännössä Hongkongin keskeisillä paikoilla pyörimistä erilaisia tehtäviä suorittaen (nimimerkillä Bruce Leen patsaalle haukkuminen on tosi eksoottista ja hauskaa. Hau hau.) Orientaatioviikko päättyi kansainväliseen kulttuurien iltaan (International Cultural Evening), pukukoodina kansallispuku. Sellaista allekirjoittanut ei tosin omista, joten suomenlippu hartioilla wonder woman -meiningillä mentiin. Jee.
 |
| Näkymiä Ozonen ikkunasta |
Sunnuntaina pohjoismaalaisten ryhmä suuntasi maailman korkeimpaan baariin,
Ozoneen. Paikka on älyttömän kallis luksusmesta valtavan kerrostalon 118 kerroksessa. Paikan hissi kulkee tuhatta ja sataa (sen tuntee korvissa, trust me), näkymät ikkunasta on aika hemmetin hienot ja drinkit on ihan mukavan hintaisia, mutta näkymät ja palvelun huomioonottaen ehdottomasti käymisen arvoinen paikka! Ensimmäinen täpötäydessä metrossa matkustuskin on viimein koettu, jee! Oon itse asiassa jo vähän aikaa miettinyt, missä ne kuuluisat ruuhkat ovat. No, siellähän ne, ruuhka-aikaan isommilla asemilla.
 |
| Wonder woman chillaa huoneessaan ja ottaa teinipeilikuvia.... |
Mun blogitekstit menee viikko viikolta aina vain erikoisemmiksi ja järjestys pomppii miten sattuu. Suuri osasyy siihen on ajan puute, pahoitteluni. Kamera ei ole kulkenut paljon matkassa, joten mulla ei ole paljon kuviakaan näytettäväksi - muiden ottamia kuvia löytyy kyllä, mutta en ole saanut aikaiseksi kysyä lupia niiden käyttämiseen. Siihen asti siis pärjätkäämme mun kännykän laadukkailla ja erittäin vääränkokoisilla kuvilla.
Jee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti